MANIAGO, ITALIA – Lapuan kaupungin kulttuuritoimijoiden kansainvälisessä Erasmus+ hankkeessa avautui maaliskuussa 2026 ikkuna italialaiseen kulttuuriperintötyöhön. Seurasin neljän päivän ajan Ecomuseo Lis Aganiksen toimintaa Friulin maakunnassa, missä museo ei ole vain rakennus, vaan koko ympäröivä elävä yhteisö.

Museo ilman seiniä ja aikuiskasvatuksen monimuotoisuus

Ecomuseo on Keski-Euroopassa yleinen malli, jossa kotiseutu- ja kulttuuriperintötyö organisoidaan verkostomaisesti. Lis Aganikseen kuuluu tällä hetkellä 39 jäsenyhdistystä, joiden kirjo ulottuu kouluista ja kuoroista aina luostareihin ja ikäihmisten opistoihin.

Lucio Pellegrini kertoo vanhalle vesivoimallle rakennetusta luontoreitistä.

Toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten monimuotoista aikuisena oppiminen voi olla.

• Epävirallinen ja arkioppiminen: Talkootyö, kuten reittien raivaus ja opasteiden rakentaminen, on yhteisöllistä oppimista, jossa taidot siirtyvät tekemisen kautta.
• Vapaa sivistystyö: Jäsenenä olevat yhdistykset tarjoavat harrastuspohjaista oppimista, joka vahvistaa yksilön hyvinvointia ja osallisuutta.
• Verkkopedagogiikka: Aikuisille suunnatut verkkokurssit esim. perinneruoista ja lääkekasveista tuovat elinikäisen oppimisen digiaikaa

Poliittisen riippumattomuuden varmistamiseksi kunnat eivät ole museon varsinaisia jäseniä, vaan strategisia yhteistyökumppaneita. Museo koordinoi muun muassa paikallismuseoiden avoinnapitoa ja perinnetapahtumia. Ecomuseo  saa rahoituksena toimintaan  maakunnalta  ja hankkeiden kautta. Osa rahoituksesta tulee alueen kunnilta joiden kanssa  se on sopinut  tiettyjen kulttuuritapahtumien järjestämisestä kunnassa.

Perinnön tulkinta herättää tunteita

Toiminnan ytimessä on Heritage Interpretation eli perinnön tulkinta.  Tässä tavoitteena ei ole vain listata faktoja, vaan herättää kävijässä uteliaisuus ja luoda yhteys kohteen ja omien kokemusten välille.

”Hyvä tulkinta saa kävijän tuntemaan jotain, ajattelemaan kohdetta uudesta näkökulmasta ja lopulta toimimaan perinnön suojelun puolesta”.

Kuten meillä Suomessa, myös Italiassa kansalaisjärjestötoiminnan haasteena  ihmisten sitouttaminen vapaaehtoistoimintaan etenkin  maaseutumaisilla alueilla, jossa väestö ennemminkin vähenee kuin kasvaa.  Italiaisen ja suomalaisen kunnan välisissä vertailussa on hyvä muistaa, että Italiassa kunnat ovat  voivat olla huomattavasti pienempiä ja kunnan velvollisuudet ovat pienemmät.  Ecomuseo Lis Aganiksen alueella kunnan koot vaihtelivat  16 000 asukkaasta  150 asukkaaseen.

Cavasso Nuovon siirtolaisuus museossa oli kymmenittäin kuvia ja tarinoita siirtolaisuudesta.

Tarinoita kanavista ja siirtolaisuudesta

Matkan aikana vierailukohteet osoittivat, kuinka syvällä paikalliset tarinat istuvat yhteisössä ja miten niitä kerrotaan uudestaan.  Historiaa herää eloon tarinoiden kautta, jotka yhdistävät menneisyyden nykypäivään.

• Vito d’Asio: Pienissä kouluissa lapset kuvittavat omia tarinoitaan paikallisesta luonnosta, mikä vahvistaa heidän kotiseututuntemustaan.
• Montreale Valcellina: :Paikallisaktiivi Lucio Pellegrini kertoi “isoisän kanavasta” – visionäärisestä vesijohdosta, joka tuo kylään makeaa vettä edelleen ja kuinka veden hallinta, kuten  vesivoimaloiden rakentaminen on muovannut  alueen kulttuuriperintöä  ja maisemaa.
• Andreis: Pieni, alle 200 asukkaan kunta hyödyntää nykytekniikkaa: Ecomuseo on toteuttanut kotiseutumuseoon QR-koodit ja video-opastukset.
• Cavasso Nuovo:  Siirtolaisuus museo kokoaa yhteen friulilaisen siirtolaisuuden tarinat yhteen.  Historian tarinat  siirtolaisuudesta Argentiinaan tai Siperian radan rakentamisesta vertautuvat tarinoihin nykypäivän siirtolaisuudesta.
• Frisanco: Kylä tunnetaan perinteisestä arkkitehtuuristaan ja puuseppä Carlo Beltramen (102 v.) uskomattomista pienoismalleista, joissa jokainen pieni juustomuottikin on tehty mittakaavassa.

Ecomuseon viestintä on suunniteltua. Tietoa  ei hajauteta moneen suuntaan,  vaan se keskitetään viikoittaiseen uutiskirjeeseen. Museo julkaisee myös kirjallisuutta, jonka pohjana on tieteellisin menetelmin tehtyä tutkimusta. Viime aikaisia julkaisuja ovat olleet esimerkiksi kirjat lääkinnällisistä kasveista ja siirtolaistarinoista.    Tämä varmistaa, että paikallinen perimätieto säilyy ja on tarkistettua.

Job shadowing -jakso osoitti, että ecomuseo-malli tarjoaa vahvan työkalun alueellisen itsetunnon rakentamiseen. Paikallisyhteisö on sitoutettu toimintaan: vapaaehtoiset huolehtivat reittien raivauksesta ja turvarakenteista, ja eläkeläiset osallistuvat koulujen kulttuurikasvatukseen.  Yhtä tärkeää kuin  töiden tekeminen oli  yhdessä vietetty aika ja hyvä ruoka talkoiden päätteeksi.  Nuorten kasvava kiinnostus vanhoja kädentaitoja, kuten puusepän työtä, kohtaan antaa toivoa perinteen jatkuvuudesta. Lapuan näkökulmasta matka antoi  ajatuksia siihen, miten kulttuuriperintöä voidaan hyödyntää myös asukkaiden yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistajana. Kun asukkaat ovat itse mukana määrittelemässä, mikä heidän perinnössään on arvokasta, se vahvistaa koko alueen elinvoimaa ja itsetuntoa. Matkan anteihin kuului myös kansainvälisen verkostoitumisen ja kielitaidon vahvistuminen, mikä luo pohjaa tulevaisuuden yhteistyölle

Heli Talvitie, kulttuuripäällikkö

#ErasmusPlus #ErasmusPlusFI #ILoveErasmusPlus #kansainvälisyys#kulttuurikeskusvanhapaukku #lapua #vahvuutenavälittäminen #hyviäuutisialapualta  #ecomuseolisaganis #ecomuseo #heritageinterpretation

Lapuan taidemuseo täyttää 20 vuotta. Museon avajaisia vietettiin lokakuussa 2006.

Lapuan taidemuseo on nykytaiteen museo, joka esittelee kolmesti vuodessa vaihtuvissa näyttelyissään kuvataidetta laaja-alaisesti.

Taidemuseo juhlii toimintaansa monipuolisesti erilaisia taiteilijoita esittelemällä.

Patruunatehtaan vanha pintakäsittelylaitos sai uuden elämän taidemuseona. Arkkitehti Onni Tarjanne (1864–1946) suunnittelin sen alunperin lataamoksi vuonna 1926. Akateemikko Juha Leiviskä (1936–2023) suunnitteli tilan taidemuseoksi. Lapuan taidemuseon arkkitehtuuri edustaa Leviskälle tyypillistä tila-ajattelua, jossa herkkä valo on keskeisenä rakennusaineena ja vaikuttavimpana tekijänä. Suunnittelun lähtökohtana toimi myös rakennuksen historian ja nykypäivän yhdistäminen omaleimaiseen tyyliin. 

Lapuan taidemuseon uusi näyttely avataan  14.2.2026 klo 11.00.  Näyttelyssä on esillä Seppo J. Tannisen teoksia. 

Kulttuuri- ja yrityskeskus Vanhan Paukun kulttuuritoimijat  julkaisevat omaa uutiskirjettä neljä kertaa vuodessa.   Tilaa itsellesi uutiskirje ja pysyt perillä Vanhan Paukun tapahtumista.

Tilaa uutiskirje tästä linkistä.