Vanhan Paukun historia

Valtion Patruunatehdas perustettiin Lapualle vuonna 1923. Patruunatehtaasta syntyi tehdasalue, joka toimi merkittävänä työnantajana ja oli osa maamme historiaa.

Nykyään Vanha Paukku on monipuolinen kulttuurikeskus, joka toimii kaupunkilaisten olohuoneena sekä tarjoaa satunnaiselle kävijälle nähtävää ja koettavaa monilta kulttuurin ja taiteen osa-alueilta.

Patruunatehtaasta kulttuurikeskukseksi

Valtion patruunatehdas perustettiin Lapualle eduskunnan päätöksellä vuonna 1923 sen jälkeen, kun Riihimäellä neljä vuotta aiemmin aloittanut yksityinen Oy Suomen Ampumatarvetehdas oli ajautunut vaikeuksiin. Oman puolustustarviketeollisuuden alkuunpano oli nuoressa itsenäisessä valtiossa keskeinen turvallisuuspoliittinen kysymys.

Patruunatehtaan virallisia avajaisia vietettiin Lapualla koekäytön jälkeen tammikuussa 1925. Vuosituotanto nousi muutamassa vuodessa jo 10 miljoonaan patruunaan. Todellinen koetinkivi olivat raskaat sotavuodet. Niiden aikana Valtion patruunatehtaan toiminnan tehokkuus ja jatkuvuus olivat Suomen sodankäynnin kannalta ratkaisevan tärkeitä. Suomen armeijalla ei ollut missään vaiheessa puutetta kiväärinpatruunoista. Tehtaan työntekijämäärä nousi talvisodan aikana tuhanteen, ja vuoden 1941 tuotanto oli noin 97 miljoonaa patruunayksikköä.

Tilauskanta romahti sotien jälkeen, ja patruunatehdas ajautui vaikeuksiin. Laitokselle oli vaikea osoittaa uusia siviilikäyttöön soveltuvia tuotteita. Siviilimarkkinoille suunnattiin ennen muuta pienoiskiväärin patruunoiden avulla. Sotakorvaustarpeisiin kehitettiin voimansiirtoketjut, joista myöhemmin tuli tehtaalle erittäin merkittävä artikkeli. Muita uusia tuotteita olivat muun muassa männäntapit, onteloniitit ja polkupyörien polkimet. Menestyksekkäät urheilu- ja metsästyspatruunat valtasivat vähitellen yhä suuremman osan tehtaan tuotannosta. Vuonna 1955 se siirrettiin kymmenen kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa vietetyn vuoden jälkeen takaisin puolustusministeriön hallintaan. Tehtaan nimeksi tuli silloin Lapuan patruunatehdas.

Huhtikuun 13. päivän aamu 1976 toi mukanaan kansallisen surun, kun 40 tehtaan työntekijää menehtyi pohjanallilataamon räjähdyksessä. Onnettomuuden jälkeen toimintoja alettiin vähitellen siirtää pois Lapuan keskustasta. Viimeiset toiminnot siirrettiin uudelle alueelle Jouttikalliolle 1990-luvun puolivälissä.

Tämän jälkeen Lapuan kaupunki osti tyhjilleen jääneet tehdaskiinteistöt, ja alue päätettiin muuttaa kulttuuri- ja yrityskeskukseksi. Alueella toimii kaupungin kirjaston ja kulttuuritoimen lisäksi musiikki- ja kansalaisopistot, tehtaanmyymälä ja museokauppa, eri alojen yrityksiä ja yhdistyksiä, teatteri, kuntosali, elokuvateatteri ja lounasravintola sekä panimoravintola. Myös Lapuanjoella liikennöivällä jokilaivalla on kotisatama Vanhan Paukun alueella. Aluetta kehitetään kokoajan ja vielä entisöimättömiä rakennuksia laitetaan vähitellen kuntoon eri käyttötarkoituksia varten. Alkuperäiset Patruunatehtaan rakennukset ovat suojeltuja kohteita ja henkivät näin edelleen tehdasaikojen tunnelmaa ja “Paukun henkeä”.

Tänä päivänä Vanha Paukku toimii kaupunkilaisten olohuoneena ja se tarjoaa satunnaiselle kävijälle nähtävää ja koettavaa monilta kulttuurin osa-alueilta. Kulttuurikeskuksen tapahtumat, yritykset ja myymälät muodostavat yhdessä mahtavan yhdistelmän kulttuuria ja kädentaitoja, elämyksiä ja elämää.